Lentorata lähtee ykkösraiteelta tulevaisuuteen

Helsingistä lentoaseman kautta Tampereelle ja Pohjanmaalle kulkeva Suomirata kattaisi noin puolet Suomen väestöstä ja kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteesta. Lentorata toisi kaukojunille suoran yhteyden lentoasemalle. Samalla lentoasemalle tulisi 12 minuutin yhteys Helsingin keskustasta. Yhteys myös helpottaisi pääradan kapasiteettiongelmia lentomatkustajien määrän jatkuvasti kasvaessa.

Finavian mukaan lentomatkustuksen kysyntä kasvaa, samalla kun kansainvälinen yhteydenpito ja kauppa kasvavat. Lentoliikenneala pyrkii monin eri keinoin päästöjen hallintaan. Lentokonetekniikka kehittyy, ja energiatehokkuus ja päästöt suhteessa liikenteeseen vähenevät.

Meidän kaikkien on työskenneltävä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi kestävällä tavalla. Olisi olennaista liittää kansainvälinen lentoliikenne osaksi valtakunnallista raideliikennettä.

Junat käyttävät energiaa tehokkaasti ja tuottavat vähän hiilidioksidipäästöjä. Joukkoliikenteen avulla saavutettavat päästövähennykset edellyttävät, että yksityisautolla tehtäviä matkoja korvataan joukkoliikennematkoilla. Tarvitaan rakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille, etenkin asemanseutujen läheisyyteen.

Myös liikenne palveluna (Mobility as a Service (MaaS) –ajattelu voi osaltaan tulla joukkoliikenteen tueksi. Lähitulevaisuudessa eri liikennemuodot toimivat yhdessä älyteknologian avulla. Tällöin omaa autoa ei olisi useinkaan välttämätöntä hankkia vaan juna-asemille paitsi pyöräiltäisiin ja käveltäisiin, myös autoiltaisiin – mutta oman auton sijaan yhteiskäyttöautoilla.

Meillä Vantaalla tähän ”viimeisen kilometrin” taittamiseen on kokeiltu myös robottibusseja ja sähköpotkulautoja.

Lentoradan myötä lähiliikenteen vuoroja olisi mahdollista lisätä ja tehdä raiteista yhä houkuttelevampi vaihtoehto, eli vähentää liikenneruuhkia ja päästöjä. Moni nuori etsii jo asuin- ja työpaikkansa sen perusteella, minne pääsee raiteita pitkin. Kun rataliikenne Suomiradan myöstä Helsingistä Tampereelle paranisi, se vähentäisi esimerkiksi valtatie kolmen ja neljän henkilöautoliikennettä. Rata parantaisi merkittävästi myös työasiointiyhteyksiä Lahteen.

Lentoradan myötä lähiliikenteen vuoroja olisi mahdollista lisätä ja tehdä raiteista yhä houkuttelevampi vaihtoehto, eli vähentää liikenneruuhkia ja päästöjä.

Vantaa on sitoutunut olemaan hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Vantaalla tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 päästöihin verrattuna ja kompensoida jäljelle jäävät päästöt. Tavoite on kunnianhimoinen, ja se vaatii määrätietoisia toimenpiteitä jokaisella sektorilla. Liikenteen päästöjä saadaan alas vähentämällä tarvetta auton käyttöön ja edistämällä vähäpäästöistä teknologiaa.

Liikenteen osuus Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä on runsas kolmannes ja puolet liikenteen päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Joukkoliikenne ja erityisesti raideliikenne ovat keskeinen väline tavoiteltaessa hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Ritva Viljanen
Vantaan kaupunginjohtaja